keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Rännien puhdistaminen ja Pythagoras


Ennen omakotitaloon muuttoa olimme jo Juhan kanssa tutustuneet – teoriassa – millaisia puhdetöitä olisi odotettavissa. Tiesimme, että rännikourut olisi putsattava aina syksyisin sinne leijaileista lehdistä, jotta sadevesi ei kastelisi taloa ja sen perustuksia, vaan ohjautuisi kourujen kautta taloa kiertäviin salaojiin ja pois rakennuksen seinustoilta. Talon läheisyydessä, vaikka ei ihan vieressä, kasvaa koko joukko vanhoja lehtipuita, jotka syksyn tullen lennättävät lehtensä tuulen mukana rännikouruihin. Etenkin naapurin komea tammi on varistanut varmaan suurimman osan lehdistään juuri meidän pihalle!
Eräänä päivänä justustellessani naapurin kanssa kommentoin hänen tammensa suurta lehtimäärää sillä seurauksella, että mies luuli minun ehdottavan seuraavaksi puun kaatamista. Ei sentään, komea upea tammi, muinainen pyhä puu kaunistuttaa meidänkin pihan näkymiä, ja ilostuttaa kymmeniä alueen oravia runsaalla tammenterhosadollaan syksyisin. Siitä huolimatta että rännikourujen toimivuus on uusi huolenaiheeni, en ole ryhtynyt vihaamaan lehtipuita! Naapuri kertoikin istuttaneensa tammen pienenä poikana runsaat 50 vuotta sitten. Ehkä he ovat kasvaneet yhteen näiden kuluneiden vuosikymmenten aikana, mies ja tammi. On mahtanut olla hienoa seurata puun kasvua kaikki nämä vuodet. Siitä mieleeni juolahti, että pitäisiköhän itsekin istuttaa pihalle puu, ehkä merkiksi alkavasta juurtumisesta tälle paikalle. Olisikohan se kivaa seurata puun kasvua kohti korkeuksia samalla kun omat vuodet karttuvat? Lapseni taitavat olla minun puitani, jotka jonakin päivänä lähtevät omille poluilleen, mutta joiden juuret säilyvät aina tässä, meidän perheessä.
Takaisin varsinaiseen aiheeseen, eli rännien puhdistamiseen. Talomme sijaitsee hieman rinteessä, joten kun talon toisen puolen rännit ovat vielä inhimillisissä korkeuksissa ajatellen tikapuilla taiteilua, toisella puolella rännit ovatkin jo kerrosta korkeammalle. Jo ostovaiheessa pohdiskelimme rännien puhdistamista. Edellisiltäkin asukkailta muistimme tätä tiedustella, ja he kertoivatkin keksineensä tavan hoitaa tämä puhdetyö, tosin hieman uhkarohkealla otteella. Entinen isäntä kiipesi talon katon reunaan nojaaviin pitkiin tikkaisiin letkun kanssa pienikokoisen vaimon pidellessä tikkaita paikallaan. Sitten vesi vain suihkuamaan letkusta ja siten rännit saatiin huuhdeltua puhtaiksi. Epäröimme tuohon hieman hurjalta kuulostavaan toimeen ryhtymistä ja mietimmekin, että täytyi olla jokin turvallisempi tyyli. Toisen puolen rännit Juha puhdisti ihan tavalliseen tapaan kiipeämällä katon reunalle, mutta toinen puoli odottaa vielä urakkaan ryhtymistä. Pienen selvitystyön jälkeen saimme selville, että rautakaupoissa myydään ihan varta vasten tehtyjä teleskooppivarsia, joiden avulla rännit voi putsata uhmaamatta henkeään ja terveyttään. Voilá, ongelma oli siis ratkaistu. Meidän piti vain vielä selvittää, kuinka korkealla rännit oikeasti sijaisevat. Ja se tulikin Juhan, Mion ja Pythagoraan tehtäväksi. Juhan matemaatikon kyvyt saivat oivan tilaisuuden osoittaa tarpeellisuutensa, kun meidän piti ratkaista kuinka korkealla rännit sijaitsevat. Meillä on autotallissa pitkät tikkaat, jotka juuri ja juuri ulottuvat rännikourun reunaan. Mittaamalla tikkaiden pituus pisimmässä korkeudessaan, ja niiden etäisyys seinän vierustalta avautuu eteemme yhtäkkiä Pythagoraan lause käytännön elämässä! Hauskaa! Tällä ihmeellisellä kaavalla saimme helposti selville, kuinka korkean teleskooppivarren tarvitsisimme. Minäkin kaivelin muistiani, ja sieltä jostain perukoilta se tuli minunkin mieleeni: a²+b²=c², eli suorakulmaisen kolmion kateetit sivuina piirrettyjen neliöiden alojen summa on yhtä suuri kuin hypotenuusa sivuna piirretyn neliön ala. Kun Mion ja Juhan mittauspuuhat oli suoritettu ja lauseke ratkaistu, saimme selville, että tarvitsemme 6 metrin mittaisen teleskooppivarren. Hurraa matematiikka, apu käytännön ongelmiin! Itse työ on tosin vielä tekemättä, mutta kaikki aikanaan, tai ainakin ennen lumisateita ja pakkasia!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti