sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Pihan syyspuuhat ja lehtikomposti

Kauniin raikas syyssää sai meidät aloittamaan pihan syyspuuhat, vihdoinkin. Lähialueen valtavat koivut olivat varistaneet jo suurimman osan keltaisista lehdistään maahan, joten oli korkein aika ryhtyä haravoimaan pihamaata talvea varten. Tosin talon läheisyydessä sijaitseva naapuripihan suuri tammi pitää hanakasti kiinni ruskeaksi rypistyneistä lehdistään, joten odotettavissa lähiaikoina on uusi lehtien invaasio. 
Syyslehtiä olikin satanut nurmikolle paksu kerros muutamassa viikossa. Takapihan vanha lehtikomposti täyttyi lehdistä tuossa tuokiossa muutamasta kottikärryllisestä. Päätimmekin perustaa uuden lehtikompostin perunamaan laitamille. Jos lehtikompostointi onnistuu, saa siitä hyvää maanparannusainetta ensikesänä laajentuvalle kasvimaalle. Uusi lehtikomposti on eräänlainen karvalakkimalli oikeaoppisesta kompostista. Sen reunat valmistuivat vihreästä verkkoaidan pätkästä kiertämällä pyöreäksi kehäksi. Saa nähdä saavuttaako syksyn lehdistä koottu läjä otolliset olosuhteet mullaksi muuttumiselle. Kirjahyllystämme löytyvässä kirjassa "Syötävän kaunis piha" annetaan neuvoja puutarhakompostin perustamiselle. Kompostin pohjalle pitäisi asetella oksanpätkiä varmistamaan päälle ladottavan aineksen ilmavuus. Komposti pitäisi koostaa vuoroin hienojakoisesta ja vuoroin karkeammasta biomassasta, ja latoa enintään metrin korkuiseksi. Kanneton komposti pitäisi kattaa pressulla tai vastaavalla peitteellä, jotta se ei kuivaisi liikaa ja toisaalta ei kastuisi liikaa syyssateessa. Kirjan tuoman lisäinformaation valossa lehtikompostointi onkin monimutkaisempaa kuin vielä päivällä ulkona puuhastellessa osasin arvatakaan. Ehkä tänään tekemämme lehtikomposti on ensimmäisen vuoden kokeiluversio - ensikesänä voi sitten alkaa hifistelemään. Samainen kirja valisti myös, että kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä ohjeistetaan, kuinka lähelle tontin rajaa kompostin saa sijoittaa. Eipä tullut niihinkään määräyksiin tutustuttua. No, nyt se uusi lehtikomposti sijaitsee kyllä melkein kiinni naapurin aidassa. Onneksi naapurissa asuu leppoisaa ja sopuisaa väkeä, jotka tuskin menettävät malttiaan tämän päiväisistä touhuistamme.
Syksy on tavattoman kaunista aikaa. Lapset riemuitsevat kylpiessään maahan varisseissa vaahteranlehtikasoissa. Marja-aroniapensaat loistavat upeassa värissä syysauringossa. Loppusyksyn harmaudesta ei ole vielä merkkiäkään. Pitää muistaa nauttia näistä luonnon upeista väreistä ennen kuin marraskuu tulee. 













3 kommenttia:

  1. Voihan syyspuuha. Me ei olla tehty mitään. Ei tosin ole kauheasti haravoitavaakaan mut jotain muuta olis kai syytä tehdä. Heittää kesäkukat mäkeen ja mitä näitä on :D

    VastaaPoista
  2. Voihan syyspuuha. Me ei olla tehty mitään. Ei tosin ole kauheasti haravoitavaakaan mut jotain muuta olis kai syytä tehdä. Heittää kesäkukat mäkeen ja mitä näitä on :D

    VastaaPoista
  3. Meidänkin syyspuuhat on vielä kovastikin kesken, mutta onneksi syksyä on vielä jäljellä. Pitäisiköhän hankkia kesäkukkien tilalle muutama kanerva silmän iloksi oven eteen...

    VastaaPoista