tiistai 25. elokuuta 2015

Kolme hohtavaa ikkunaa

Kotimme olohuonetta koristaa kolme viehättävää kuusikulmaista pikkuikkunaa, joista iltapäivisin loistavat auringonsäteet. Välillä koristeellisen lasin läpi loistava valo kimaltelee kuin pienet timantit. En ihan tarkkaan tiedä, milloin tällaiset koristeikkunat olivat muotia, kai niihin aikoihin kuin kotimme on rakennettu, 1950-luvun lopulla. Keksin blogini nimen ikkunoita katsellessani.Pidän siitä, että asioita tarkastellaan monista näkövinkkeleistä, että kurkitaan eri ikkunoista ja nähdään eri puolia. Yksinkertaisetkin asiat voivat olla oikeasti aika monimutkaisia, kun niitä oikein jää pohtimaan. Välillä tapaa ihmisiä, jotka tarkastelevat maailmaa ihan toisesta perspektiivistä,  johon itse on tottunut. Ne ovat aina rikastuttavia kohtaamisia.



Kodissamme asuu minun ja mieheni lisäkseni kaksi pientä poikaa, kolmivuotias Mio ja puolen vuoden ikäinen Noa. Olen tavattoman kiinnostunut monenlaisista asioista - designista, taiteesta, kulttuurista, yhteiskunnasta, erilaisista tyyleistä - mutta tällä hetkellä elämäni täyttävät nuo pienet ja arkinen elämä. Kerron blogissani pieniä tarinoita perheemme elämästä, arjen touhuista ja asioista, jotka haluan muistaa vielä vuosienkin päästä. Kerään kauniita muistoja ohikiitävistä hetkistä.
Puoli vuotta sitten luovuimme rakkaasta, mutta jo kovin pieneksi käyneestä kerrostalokodista, ja saimme käsiimme  58-vuotiaan talon puutarhan kera. Mielessäni on jo monenlaisia remontti- ja sisustussuunnitelmia, jotka toivon mukaan jossain vaiheessa muuttuvat todeksi. En haaveile sisustuslehtien interiööreistä, vaan huoneista, jotka ovat täynnä elämää, leikkiä ja  touhua. Välillä kaikki on ihanasti rempallaan.
Kesän alussa sain ihmetellä kasvun ihmettä omassa puutarhassa, ensimmäistä kertaa elämässäni. Miten jännittävältä tuntuikaan aamuisin käyskennellä pihalla ja hämmästellä, mitähän tuostakin perennapenkistä oikein nousee. Vanhan pihamaan palavarakkaudet, ruusut, malvat, pionit, liljat, särkyneet sydämet, ovat kaikki minulle uusia tuttavuuksia. Kunpa saisin kukkaloiston kukkimaan ensikesänäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti